Kun Ansa sai Taunonsa, siis eikun Kallensa…

Ihan väärässä en ollut kun arvelin sunnuntain olevan sopiva päivä laittaa pikku-AnKat alulle. Aamusella, tai oisko se nyt aamupäiväksi jo laskettu, lähdin ajelemaan kohti Valkeakoskea yhden pysähdyksen taktiikalla (Linnatuuli).

Ansa viehkoili Kallelle siihen malliin, että pienen kävelylenkin jälkeen katsoimme parhaaksi siirtyä sisätiloihin. Kalle kokeneena tiesi että oikeat päivät on käsillä, ja eipä kauaakaan kun homma oli hoidossa. Olisko noin 15-20 minuuttia kun olivat kiinni. Se oli sit siinä ja eikun kahveelle ja pullalle! Kotimatkalla soitto Kirsille, että pikku agilityvaliot laitettu alulle (älkää nyt sitten lukeko tätä liian tosissanne 😉 ) ja saat koirasi takaisin kotiin. Jo sitä oli siellä odotettukin, joku (ehkä parikin) oli kärsinyt ikävästä ja itse omistajakin pelkäsi ylikuntoa kun joutunut Ansalle omistetun ajan viettämään kuntosalilla 😀

Ansan kotiinpaluukin sujui näppärästi Hankolaisen naapurusto-agilityverkoston avulla, joten kiitokset vielä Aholan perheelle, toivottavasti glögi maistui!

Nelisen viikkoa ja katsotaan onko ultrauksen jälkeen iloisia uutisia. Toivottavasti on, muuten tää blogi ois ihan nolo…….

-Sirpa-

ps. Kirsi, sori jäi Ansan tassukarvojen trimmaus puolitiehen, mutta kynsisaksitut korvakarvat siistin…

pps. Kiitos Kaisa & Kalle!

Yksi kommentti artikkelissa “Kun Ansa sai Taunonsa, siis eikun Kallensa…

  1. Mä lupaan selvitä niistä tassuista 🙂 Ja tulevista agilityvalioista puheenollen – sattuu tuon mahdollisen mamman tiekin kolmosiin olla kivinen 😉

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: